Arvonlisäveron korotus olisi typerää
25.02.2011 9:07
Suomen valtion kassa on tyhjä ja uutta velkaa otetaan tänäkin vuonna vanhan velan päälle yli 8 miljardia euroa. Tällä tiellä emme tietenkään voi jatkaa. Meidän on pakko saada aikaan uutta kasvua, synnyttää uusia työpaikkoja mutta myös nostaa verotusta ja kiristää vyötä. Menneiden vuosien löperön talouspolitiikan lasku on nyt tullut maksettavaksi. Tästä ahdingosta ei kuitenkaan selvitä nostamalla arvonlisäveroa entisestään. Arvonlisäveron nosto veisi meidät vain syvemmälle ahdinkoon. Syitä on monia. Listaan tähän 6 tärkeintä.
Ensinnäkin arvonlisävero on tasavero ja siksi epäreilu vero. Rikkaat ja köyhät maksavat arvonlisäveroa täsmälleen saman prosentin mukaan. Tällä hetkellä tuo prosentti on 23, joissakin tuotteissa (mm. ruoka, lääkkeet, kirjat) alempi. Suomi on siirtynyt kuin varkain kohti tasaverotusta. Nyt tuolla tiellä ei kannata enää jatkaa. Hyvinvointivaltiossa verot kannattaa asettaa maksukyvyn mukaan.
Toisekseen arvonlisäveron korotus nostaa saman tien ja suoraan tuotteiden ja palveluiden hintoja. Suomalaisten ostovoima uhkaa heikentyä tänä vuonna voimakkaasti. Rahat eivät enää tahdo riittää menoihin. Lainojen korot ovat nousseet ja nousevat edelleen nopeasti. Tämä kurjistaa erityisesti asuntovelallisten elämää. Energiaverotusta on kiristetty. Tästä syntynyt lisälasku perheille on jopa satoja euroja vuodessa. Muutkin maksut, tv-maksusta aina matkalippujen hintoihin ja sairaalamaksuihin, nousevat nopeasti. Liian moni ei enää yksinkertaisesti pärjää laskujensa kanssa. Nyt suunniteltu 2 prosentin arvonlisäveron nosto veisi jälleen satoja euroja suoraan perheiden lompakosta.
Kolmanneksi mitään veroa ei kannata nostaa liikaa. Jos me nostamme arvonlisäveron 25 prosenttiin, se olisi koko Euroopan korkein arvonlisäverokanta. Meistä tulisi arvonlisän himoverottajia. Esimerkiksi naapurimaassamme Virossa arvonlisävero on vain 20 prosenttia. Monien mielestä alkoholiverotusta ei kannata nostaa liikaa, koska se saa ihmiset hakemaan viinansa halvemmalla naapurimaasta. Sama logiikka pätee arvonlisäveroon. Me teemme suurta vahinkoa kansantaloudellemme, jos me ajamme suomalaiset ostoksille Tallinnaan.
Neljänneksi on syytä pelätä inflaatiota. Inflaatio on Suomessa tällä hetkellä jo noin 3 prosenttia vuodessa. Arvonlisäveron korotus nostaisi välittömästi hintoja ja kiihdyttäisi nopeasti inflaatiota. Ehdotettu 2 prosentin arvonlisäveron nosto potkaisisi inflaatiomme pahimmillaan jopa lähelle 5 prosenttia. Yhteisvaluutassa (euro) tällainen kansallinen ja omatekoinen inflaatio veisi nopeasti kilpailukyvyn vienniltämme ja romuttaisi pahimmillaan koko hyvinvointivaltion. Valtiovarainministerin työhuoneen seinään pitäisi naulata kyltti ”Älä päästä inflaatiota irti”.
Viidenneksi on aivan selvää, että palkansaajat eivät suostu siihen, että työntekijöiden reaaliset ansiot laskisivat arvonlisäveron noustessa. Arvonlisävero maksetaan tienatusta käteen jäävästä palkasta ja siksi työntekijät tarvitsevat arvonlisäveron korotusta suuremmat palkankorotukset säilyttääkseen ostovoimansa ja maksaakseen laskunsa. Arvonlisäveroon maksetun euron korvaaminen vaatii lähemmäs kahden euron korotuksen verotettavaan palkkaan, jos halutaan, että työntekijän ostovoima säilyy ennallaan. Kun hyvin toiminut yhteinen ja keskitetty sopimusjärjestelmä (tupo) on rikottu, uhkaavat meitä lukuisat riitaisat liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut. Arvonlisäveroa korottamalla hallitus olisi kuin Asterixin riidankylväjä, joka suorastaan yllyttäisi työnantajia ja työntekijöitä tukkanuottasille keskenään. Näin arvonlisäveron nosto nakertaisi työmarkkinoiden keskinäistä luottamusta ja vetäisi mattoa alta suomalaiselta yhdessä sopimisen kulttuurilta.
Kuudenneksi arvonlisäveron nosto iskee kipeästi palvelualan pieniin yrityksiin. Jos arvonlisäveron nosto laitetaan suoraan hintoihin, vähenee palvelujen kysyntä. Pienyrittäjien katteesta arvonlisäveron korotusta ei voi puristaa, koska jo nyt 10 prosenttia suomalaisista pienyrittäjistä elää köyhyysrajan alapuolella. Muuta vaihtoehtoa ei sitten olekaan, koska palveluyritykset harvoin voivat vähentää arvonlisäveroa itse maksamistaan arvonlisäveroista eli omista hankinnoistaan. Palvelualan yritykset työllistävät monia ja näin arvonlisäveron korotus uhkaa suoraan ja vakavasti tuhansia suomalaisia työpaikkoja.
Toivottavasti järki voittaa ja mahdollisimman moni eduskuntavaaliehdokas irtisanoutuu arvonlisäveron korottamisesta.
Tasavero hirvittää jo Kokoomustakin. Miksi he muuten olisivat nostanet pystyyn nöyttävän mainoslkampanjan siitä, etteivät kannata tasaveroa. On kuitenjkin syytä huomata ja muistaa, että kysymyksessä on pelkka mainoskampanja. Se on otrttu varsinaisen tavoitteen kilveksi. Toista mainostetaan ja toista tehdään. Palkkaverotuksen alentaminen- ainakin hyvätuloisista ja välillisten verojen korotus on edelleen Kokoomuksen tavoite ja se on juuri sitä, mistä Mikael varoitt.aa.
Mikä tässä arvonlisäverossa nyt kansaa kiihdyttää. Verot nousee ja verot laskee, miten milloinkin. Aina on kysymyksessä kuitenkin 1-2 % muutos puoleen tai toiseen. Ennen tämä otettiin vastaan ihan normaalina liikkeenä valtion verotulojen tai talouden tasapainon mukaan. Nyt on hirveä polemiikki päällä. Syksyllä kukaan ei enää vaahtoa onko arvonlisävero tasavero vai ei. Se on yksinkertaisesti vero.
Suomessa on peritty vuodesta 1940 saakka liikevaihtoveroa. Arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1994 EU-jäsenyyden vuoksi. Suomen yleinen arvonlisäveroprosentti on nyt 23 % Joillain hyödykkeillä on alennettu verokanta. Eu maissa arvonlisäverokanta vaihtelee 0 % – 25 %
Mutta verottamalla tämän maan taloutta ei saada koskaan ylijäämäiseksi. Kyllä ne keinot on siellä punakynän käytössä keltaisen kirjan sivuilla. Ottakaa huviksenne vaikka 2003 budjettiesitys ja verratkaa menoarviota nykyiseen. Sehän näyttää siltä, että Suomessa asuu nyt kymmenen miljoonaa ihmistä ?
Kommenttien lisäkommentti: Suomessa on noin 40.000 ruokakuntaa, joiden omaisuus on yli 1 mlj €.,
eli alapäässä on ruokakuntia, jotka ovat varattomia. No tulottomia lienee tuo 200.000 omalta osaltaan.
Kyllä asia on niin että oikeudenmukaisuuden täytyy toteutua sivistysyhteiskunnassa (olemmehan?)
Suomen kilpailukyyky ja toimivuus taloussosiaalisesti varmennetaan kokonaisvaltaisesti saattamalla kaikki kansalaisset toimimaan yhdessä, yksi sen peruspilareista on tavoitteet mahdollistava verotus. Tarkemmin veronmaksukyky määrää osallistumisasteen yleisen panostuksen.
Esimerkit eriarvoisuudesta maailmalla varoittavat.
Suomessa ruoan hinta on huomattavasti korkeampi kuin melkeinpä missä tahansa Euroopan maassa.
En usko arvonlisäverolla olevan siihen niin suurta merkitystä kuin keskittyneellä elintarviketeollisuudella ja kaupalla. En kertaakaan ole kuullut tämän kepulandian poliitikkojen ottavan esiin tätä ongelmaa. Anttilahan olisi jopa valmis lisäämään tätä kartellia. Lisäksi elintarvikevalvonta ja säännökset tappavat lopunkin mahdollisuuden hyvään lähiruokaan. Hyvä Mikael, luotan että kun nyt aion sinua äänestää niin ainakin nostat asian esiin. Ongelma ei varmaan ole yksinkertainen mutta ehkäpä tähän kuitenkin joku ratkaisu löytyy. Keskohan tahkoaa uskomattoman hienoa tulosta omistajillee ja SOK/Prismat pistävät kuluttajien rahat mitä hulppeimpiin, koko ajan mahtavimpiin marketteihin.. Syömme Euroopan kalleinta ruokaa, varmasti myös puhtainta, hajuttominta ja mauttominta ruokaa.